Liigassa pelaava seura on ollut jo pitkään ikävän oikeuskohun keskellä, kun se on taistellut irtisanottua huoltajaansa vastaan kiistassa huoltajan työsuhteen irtisanomisen laillisuudesta. Asiasta kertoi Ilta-Sanomat. (Artikkelikuva: Kuvituskuva)
Liiga-seura irtisanoi kolme huoltajaansa yt-neuvottelujen jälkeen elokuussa 2021. Seura päätti hankkia huolto- ja hierontapalvelunsa alihankintana ulkopuoliselta yritykseltä ja tätä perusteltiin 30 000 euron vuosittaisilla säästöillä.
Soppa syntyi kuitenkin siitä, että alihankkijaksi valittu yritys palkkasi itselleen kaksi kolmesta aiemmin kyseisessä Liiga-joukkueessa toimineesta huoltajasta, mutta ei kolmatta huoltajaa. Tämä kolmas henkilö vei päätöksen käräjäoikeuteen, koska koki tulleensa kohdelleeksi epäreilusti.
Kanteen mukaan Liiga-seura oli ilmoittanut alihankintayritykselle, että häntä ei pidä palkata yritykseen töihin, koska hän oli tuonut esiin työntekijöiden oikeuksiin liittyviä epäkohtia.
Huoltaja syytti kanteessaan seuraa työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Mies vaati yhtiöltä 12 kuukauden palkkaa vastaavaa 42 647 euron korvausta. Kanteen mukaan seura tiesi, ketkä alihankintayritys oli palkannut huoltajiksi ja oli ollut mukana tosiasiallisesti tekemässä päätökset palkkauksista.
Seura vaati kanteen hylkäämistä
Seura puolestaan ilmoitti, että se vaatii kanteen hylkäämistä. Se korosti vastauksessaan, ettei se vastaa alihankkijan päätöksistä. Alihankintayrityksen rekrytoinnista vastannut henkilö puolestaan kertoi vastauksessaan, että hän oli saanut seuralta kaikkien kolmen entisen huoltajan yhteystiedot ja pyynnön olla kaikkiin heihin yhteydessä rekrytoinnin suhteen.
Rekrytoijan mukaan yrityksen toimitusjohtaja oli todennut, että yritys palkkaa kaksi huoltajista itselleen ja kolmannelle ilmoitetaan, että hänelle ei löydy töitä. Toimitusjohtaja puolestaan kiisti oikeudessa osallistuneensa työntekijöiden valintaprosessiin eikä hän tiennyt, miksei oikeusjutun nostanutta miestä palkattu tehtävään.
Käräjäoikeuden päätöksen mukaan kiekkoyhtiöllä oli ollut taloudellinen ja tuotannollinen peruste huoltajien irtisanomiselle. Oikeuden mukaan kiekkoyhtiön ei ole katsottava tehneen tosiasiallista päätöstä alihankkijan työntekijöiden valinnasta.
Hovioikeus totesi puolestaan, että kirjallisten todisteiden ja todistajien kertomusten mukaan perusteella oli näytetty, että palkkaamatta jätettyä huoltajaa oli kohdeltu irtisanomisen jälkeen alihankkijan työntekijävalinnassa eri tavalla kuin kahta kollegaansa.
Näytön katsottiin jossain määrin viitanneen siihen, että liigaseura vaikutti alihankkijan huoltajavalintoihin. Hovioikeuden mukaan asiassa ei kuitenkaan ole esitetty riittävää näyttöä siitä, että seura päätti alihankkijan huoltajavalinnoista.
Hovioikeuden mukaan ei voida myöskään päätellä, että seura olisi ulkoistanut huoltajien tehtävät siinä tarkoituksessa, ettei ilman töitä jäänyt mies jatka huoltajana.
Hovioikeuden tuomiossa todetaankin, että seuran ei voida katsoa rikkoneen lojaliteettivelvollisuuttaan entistä työntekijäänsä kohtaan. Tuomio säilyi siis ennallaan ja entinen huoltaja hävisi. Tuomioon voi hakea vielä valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.