Kanta-Hämeen käräjäoikeus käsitteli 22.9.2023 pelatun Liigan HPK-HIFK-ottelun aikaista lapsen ahdistelukohua viime viikolla. Tuomioon saakka käsittely ei kuitenkaan johtanut.

Iltalehden artikkelin mukaan kyseisessä oikeusjutussa 14-vuotias tyttö syytti ottelun järjestyksenvalvojaa seksuaalisesta ahdistelusta. Tytön mukaan järjestyksenvalvoja oli otteluun saapumisen yhteydessä tehdyn turvatarkastuksen yhteydessä nostanut hänen rintojaan ja puristanut takapuolesta.

Syyttäjä vaati järjestyksenvalvojalle tuomiota seksuaalisesta kajoamisesta lapseen tai toissijaisesti seksuaalisesta ahdistelusta. Tyttö vaati mieheltä 1 100 euroa kärsimyskorvauksia käräjäoikeudessa.

Mies kiisti syyllistyneensä rikokseen. Hän kertoi tehneensä turvatarkastuksen ohjeistusten mukaisesti, ilman seksuaalista tarkoitusta. Kyse oli niin sanotusta korkean riskiluokan tapahtumasta, jossa vieraat tulee tarkastaa tavallista perusteellisemmin.

Käräjäoikeus kuuli asiassa todistajana alaikäistä nuorta, joka oli osin todistanut tilannetta. Todistajan mukaan järjestyksenvalvoja ei ollut nostanut tytön rintoja, vaan puristellut tai painanut niitä.

Ongelmalliseksi tilanteessa muodostui se, että todistajan kertomus on osittain ristiriitainen asianomistajan kanssa. Myöskään valvontakameroiden kuvista ei ollut apua asian selvittämisessä, sillä turvatarkastustilanne ei näkynyt niistä riittävän selvästi.

Oikeus katsoi, että tyttö, järjestyksenvalvoja sekä todistaja ovat kertoneet näkemyksensä tapahtumista ”erittäin uskottavasti ja vilpittömän oloisesti”.

– Ei ole syytä epäillä, etteikö kukin ole kertonut asiasta niin kuin on sen itse kokenut tai kokenut havainneensa.

Käräjäoikeuden kokoonpano arvioi kuitenkin, ettei todistaja ole voinut taaempaa seisoessaan nähdä nopeaa tilannetta ”kovin tarkasti”.

Järjestyksenvalvoja pääsi asiasta tuomiotta

Oikeus totesi, että järjestyksenvalvoja oli menetellyt syytteen mukaisella tavalla, mutta tämä tapahtui siksi, että hän varmisti, ettei asianomistajalla ollut mukanaan kiellettyjä esineitä. Järjestyksenvalvoja toimi siis saamiensa ohjeiden mukaisesti.

– Näin ollen on mahdollista, että asianomistaja on kokenut koskemisen – sinänsä aivan ymmärrettävästi – laajempana ja voimakkaampana kuin mihin hän on tottunut käydessään otteluissa aikaisemmin, käräjäoikeus katsoi.

Täten oikeus totesi, että järjestyksenvalvojan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily ja siksi syyte hylättiin. Asiasta 16.7. annettu tuomio on lainvoimainen.