Kiekko-Espoon paluuta Liigaan on kommentoitu menestykseksi.
Urheilullisesti Kiekko-Espoo menestyikin. Puolivälieräpaikka viime kaudella ylitti jo odotukset joukkueen edettyä pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle, joissa laittoi Tapparan lujille. Kiekko-Espoon tappio kirvesrinnoille oli täpärä.
Kiekko-Espoon paluukausi ei ollut kuitenkaan taloudellinen menestys. Seura teki 6,1 miljoonan euron liikevaihdolla 717 000 euron tappiollisen tuloksen.
Kiekko-Espoo kertoo, että tappioon vaikuttivat erityisesti lipputulojen jääminen arvioidusta sekä arvioitua suuremmat toimintakulut. Lisäksi Liiga-toiminnan käynnistäminen edellytti alkuvaiheen investointeja ja prosessiuudistuksia, joiden vaikutukset näkyivät kulurakenteessa koko kauden ajan.
Kiekko-Espoo korostaa, että kotiottelukohtainen yleisökeskiarvo 4333 katsojaa oli sarjan kärkitasoa, mutta yksittäisten otteluiden tuottojen vaihtelu vaikutti kokonaistulokseen.
– Ensimmäinen Liiga-kausi oli meille merkittävä askel, joka vaati investointeja ja uuden mittaluokan rakentamista. Tulosta tarkastellessa on tärkeää nähdä kokonaisuus: loimme vahvan pohjan, jonka päälle rakennamme seuraavia kausia, toteaa Kiekko-Espoo Oy:n toimitusjohtaja Henri Sneck.
Espoon urheilussa on riittänyt konkursseja vuosien varrella. Hongan koripallo ja jalkapallo ovat esimerkiksi kaatuneet pääsarjatason edustustoiminnan osalta.
Nykyisen Kiekko-Espoon edeltäjät Blues ja Espoo United eivät menestyneet taloudellisesti. Budjetti oli aivan liian suuri tuottoihin nähden, mutta seuran omistajan Jussi Salonojan miljoonat pitivät toimintaa pystyssä Bluesissa 1998-2012.