Jääkiekon SM-liiga arvioitiin 1990-luvulla maailman tasokkaimmaksi jääkiekkosarjaksi NHL:n jälkeen.
Jokereita pidettiin 1990-luvun puolivälissä maailman parhaana NHL:n ulkopuolisena seurana, vaikka se ei 1993 eikä 1995 Suomen mestaruutta voittanutkaan. SM-liigassa myös pelasi monia kiekkoilijoita, jotka taitojensa puolesta olisivat mahtuneet NHL:ään.
Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin SM-liiga, jonka virallinen nimi on siis Liiga, on aivan toisenlaisessa tilanteessa. Liigan seurat pestaavat ECHL-tason vahvistuksia. ECHL on NHL:ssä siis farmin farmi.
Tshekin Extraliga ja Saksan DEL ovat ajamassa Liigan edelle. Tästä kertoo fakta, että moni Liigan kärkitason pelaaja hyväksyy sopimuksen näiden sarjojen seuroihin.
Liigan houkuttelevuudesta kertovat osaltaan pelaajabudjetit. Liigan suurimmalla, 3,5 miljoonan euron pelaajabudjetilla operoiva Tappara ei yllä budjetissaan yhdenkään Ruotsin SHL:n pääsarjaseuran tasolle.
SHL:ssä pelaajabudjetit eivät ole julkisia samalla lailla kuin Suomessa. Eri lähteiden ne ovat vuosittain 4,1-7,5 miljoonan euron välillä ja joskus suurempiakin.
Ruotsissa on tietysti yli neljä miljoonaa asukasta enemmän kuin Suomessa, mutta se ei selitä koko totuutta. Jääkiekon seuraajien määrä ei ole merkittävästi suurempi Ruotsissa Suomeen verrattuna.
Jalkapallo on Ruotsissa ylivoimainen ykköslaji. Suomessa taas jääkiekon Liiga on urheilusarjoista selkeä ykkönen, mikä sponsoreiden kiinnostavuuteen tulee.
Jopa Ruotsin jääkiekon kakkossarjassa Allsvenskanissa budjetit ovat suurempia kuin köyhimmillä Liigan seuroilla. Allsvenskanissa operoidaan jopa 2,5 miljoonan euron pelaajabudjeteilla.
Moni Liigassa kärkiketjuihin mahtunut pelaaja hyväksyykin tarjouksen Allsvenskanista ja Liigaan haalitaan myös ulkomaalaisvahvistuksia Allsvenskanin seuroista kesken kauden. Se kertoo osaltaan, että Ruotsin kakkosarja haastaa Suomen pääsarjaa jo tasapäisesti.
Liigan merkittävänä ongelmana on liian suuri joukkuemäärä. 16 joukkueen pääsarja on Suomen markkinoiden tasolle aivan liian suuri.
Esimerkiksi 12 joukkueen pääsarja voisi kohentaa pääsarjan bisnestä ja sitä kautta Suomeen saisi houkuteltua parempia pelaajia. Liigassa onkin kannatusta joukkuemäärän vähentämiselle, mutta pienimmät seurat eivät siihen suostu.
Liigan nykyinen tv-sopimus päättyy 2027. Jotta vähintään yhtä rahakas uusi sopimus olisi neuvoteltavissa, olisi Liigan varmasti tehtävä muutoksia sarjajärjestelmäänsä ja joukkuemääräänsä uskottavuutensa vahvistamiseksi.
Nähtäväksi jää, onnistuuko moinen. Joukkuemääränsä kasvattamisella 2014-16 Liiga ajoi itsensä nykytilanteeseensa ja saa syyttää siitä vain itseään.