Matopurkki aukesi kaksi viikkoa sitten.

Laukaan Gladiatorsissa miesten kakkosdivisioonaa pelaava maalivahti Meeri Räisänen kertoi ensin Instagram-tilillään ja tämän jälkeen Siniviivan haastattelussa, että hänen torjuntansa vierasottelussa Joensuun Petoa vastaan oli laskettu pahasti väärin.

Räisäselle merkittiin tilastoihin 19 torjuntaa, kun oikeasti hän torjui yli 50 kertaa.

Tämän jälkeen alkoi viestitulva. Kymmenet maalivahdit eri sarjatasoilta sekä juniorimaalivahtien vanhemmat ottivat yhteyttä Räisäseen ja Siniviivan toimittajaan ja kertoivat, että tilastointi on virheellistä kaikilla tasoilla – myös Liigassa.

Liigassa ja Leijonissakin pelanneet Frans Tuohimaa ja Oskari Setänen kertoivat Siniviivan haastatteluissa omista kokemuksistaan.

Huippuvahtien mukaan erityisesti kaudella 2022–2023 käyttöön otettu älykiekko on vääristänyt tilastoja huomattavasti.

Ennen kaikkea maalivahdit ovat sitä mieltä, että älykiekkoteknologia ei huomioi kaikkia torjuntoja.

Tuohimaa kertoi Siniviivan haastattelussa rajuja esimerkkejä älykiekon toiminnan puutteista.

– On tosi vaikea ymmärtää, että jos huippusektorilta tulee laukaus, joka on menossa 5–10 senttiä ohi maalin, se ei olisi torjunta. Tai jos lauotaan laidasta takapatjaan, enhän minä voi jättää torjumatta, vaikka kiekko olisi menossa ohi. Jos torjun kiekon mailalla kulmaan, sekin on hyvä torjunta, vaikka kiekko olisi menossa vähän ohi, Tuohimaa sanoi Siviviivalle.

– Entä jos läpiajossa tuikkaan kiekon mailallani pois pelaajalta? Se on iso gamesaver. Se, että maalin ohi menevää kiekkoa ei lasketa torjunnaksi, on veskarin kannalta ihan täyttä paskaa, Tuohimaa lateli.

Nyt Siniviiva on tutkinut maalivahtien torjuntatilastot Liigan kausilta 2014–2025. Tulos on kiistaton: älykiekon myötä maalivahdeille tilastoitavat torjuntamäärät ovat vähentyneet ja maalivahtien torjuntaprosentit pienentyneet.

Näin ollen tilastot kauden 2022–2023 jälkeen eivät ole vertailukelpoisia aiempiin tilastoihin.

Tähän Setänenkin otti kantaa.

– Kun on itse pelannut ennen älykiekkoa, nykyään ei pysty tilastojen perusteella päättelemään mitään, Setänen kiteytti Siniviivassa.

Muutos tilastoissa on todella hätkähdyttävä.

Esimerkiksi kaudella 2016–2017 yli 92:n torjuntaprosenttiin ylsi kymmenen maalivahtia ja yli 91 prosenttiin peräti 20 torjujaa.

Viime kaudella torjuntaprosenttitilaston ykkönen oli Ässien Niklas Rubin (kuvassa) lukemalla 91,51. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kyseinen tilasto voitettiin alle 92 prosentin lukemalla. Yli 91 prosentinkin pääsi vain neljä maalivahtia, eli selvästi vähiten koskaan.

Nämä luvut eivät ole sattumaa. Lukemat johtuvat siitä, että nykyään maalivahdeille ei lasketa kaikkia torjuntoja.

Käytännössä osa maalivahtien työstä siis jätetään huomioimatta.

Siniviivan koko artikkeli maalivahtien tilastoista löytyy täältä.