Mikko Rantasen ensimmäinen kokonainen kausi Dallas Starsin paidassa oli kaksijakoinen kokemus. Suomalaistähti pelasi 64 ottelua ja keräsi niissä 22 maalia ja peräti 55 syöttöpistettä, mikä teki hänestä joukkueen syöttöpisteiden ykkösmiehen.
Alkukausi näytti erinomaiselta Rantanen oli piste per peli tahdissa 18 ensimmäisestä 21 ottelusta ja rakensi nopeasti vaarallisen hyökkäyskaksikon Wyatt Johnstonin kanssa. Kausi kuitenkin katkesi olympialaisissa saatuun polven sivusidevammaan, joka jäi vaivaamaan häntä loppukauden ajaksi.
Vamma näkyi selvästi Rantasen otteissa. GM Jim Nill totesi kauden päätteeksi suoraan, että kyseessä oli iso vamma, joka esti Rantasta pelaamasta luontaisella tyylillään voimalla ja vauhdilla kulmien kautta. Silti suomalainen taisteli itsensä takaisin pudotuspeleihin ja keräsi seitsemän pistettä kuudessa ottelussa loukkaantuneena, kun Dallas putosi yllättäen jo ensimmäisellä kierroksella Minnesotaa vastaan.
Pettymys oli iso etenkin siksi, että edellisenä keväänä Rantanen oli ollut aivan toista maata kaksi peräkkäistä hattutemppua pudotuspeleissä ja matka aina konferenssifinaaliin asti loivat odotuksia, joihin katkennut kausi ei pystynyt vastaamaan.
Rantasen on ensi kaudella näytettävä kahta asiaa. Ensinnäkin terveys on avainasemassa hänen 12 miljoonan dollarin palkkansa ja roolinsa joukkueen kantavana voimana edellyttävät, että hän pystyy pelaamaan täydellä teholla koko kauden, ei vain sen alkupuoliskon. Toiseksi kurinalaisuus kaipaa parannusta. 93 jäähyminuuttia ja kauden aikana tullut pelikielto kertovat pelaajasta, joka ajoittain ylitti rajan liiallisessa intensiteetissä.
Näiden kahden asian korjaaminen ratkaisee pitkälti sen, näkeekö Dallas Rantasesta sen version, joka teki historiaa edellisen kevään pudotuspeleissä vai sen, joka jäi vaille vaikutusta loukkaantumisen runtelemana.
Samaan aikaan Starsin kokoonpanoa varjostaa toinenkin avoin kysymys. Pysyykö Jason Robertson joukkueessa myös ensi kauden jälkeen? Kesän aikana käyty sopimusdraama oli poikkeuksellinen Dallas oli jo lähellä siirtää hänet Seattle Krakeniin osana sign-and-trade-järjestelyä, mutta Robertson ei suostunut allekirjoittamaan Seattlen tarjoamaa pitkää sopimusta.
Lopulta Robertson ja Dallas päätyivät yksivuotiseen 12 miljoonan dollarin sopimukseen, joka vältti välimieskäsittelyn mutta ei ratkaissut pitkän aikavälin kysymystä. Sopimus tekee hänestä vapaan pelaajan ensi kesänä, vaikka osapuolet voivat neuvotella jatkosopimuksesta jo tammikuun alusta lähtien.
Robertsonin tilanne kytkeytyy suoraan myös Rantasen ja koko joukkueen tulevaisuuteen. Dallasin palkkakattotilanne on tällä hetkellä tiukka, mutta liigan palkkakaton odotetaan nousevan merkittävästi ensi kaudeksi, mikä voisi helpottaa pitkän sopimuksen solmimista Robertsonin kanssa myöhemmin.
Toistaiseksi mikään ei kuitenkaan takaa, että 96 pisteen tehoilla viime kauden päättänyt hyökkääjä jatkaisi Dallasissa vuoden 2026–27 kauden jälkeen varsinkin kun kauppahuhut, muun muassa Pittsburghin suunnalta, eivät ole täysin hiipuneet. Jos Rantanen onnistuu palaamaan parhaaseen versioonsa itsestään ja Robertson päätyy lopulta jäämään joukkueeseen, Dallasilla on ainekset todelliseen mestaruushaasteeseen. Mutta kumpikin kysymysmerkki Rantasen terveys ja Robertsonin sitoutuminen on ratkaistava ennen kuin siitä voidaan puhua varmana asiana.
Näkökulma: Janne Niemenmaa