Imatran Ketterän kesä päättyi karvaaseen pettymykseen, kun Urheilun oikeusturvalautakunta hylkäsi elokuun alussa seuran valituksen SM-liigan lisenssipäätöksestä. Ratkaisu vahvisti lopullisesti sen, mitä liigan lisenssikomitea oli jo toukokuussa päättänyt. Ketterä ei täytä Liigan asettamia lisenssimääräyksiä, eikä seura pelaa ylimmällä sarjatasolla tulevalla kaudella, vaikka se ylsi kentällä nousevan Jokerit-joukkueen finaalipariksi. Urheilullinen näyttö ei siis riittänyt, kun toimistopöydän takana tehdyt päätökset ratkaisivat asian.
Ketterän oma näkemys tilanteesta on ollut alusta asti jyrkkä. Seura on katsonut täyttäneensä kaikki lisenssiehdot ja on julkisesti syyttänyt lisenssikomiteaa perusteettomista ja jopa vääristä tulkinnoista taloudellisesta tilanteestaan.
Seuran mukaan esimerkiksi vanhat jo maksetut ostovelat eivät ole koskaan aiemmin johtaneet minkään Liiga- tai Mestis-joukkueen lisenssin epäämiseen ja seura on esittänyt tilintarkastusyhtiö Ernst & Youngin raportin, jonka mukaan sen budjettilaskelmat olivat realistisia jopa huonoimmassa skenaariossa. Ketterä meni valituksessaan niin pitkälle, että syytti Liigaa määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä ja koki, ettei sitä ollut kohdeltu yhdenvertaisesti nykyisiin liigaseuroihin verrattuna.
Juuri tämä yhdenvertaisuuskysymys on koko kiistan ydin ja siihen liittyy aito ja ymmärrettävä turhautuminen. On vaikea kiistää, etteikö moni nykyinen liigaseura olisi historiansa aikana kamppaillut samankaltaisten talousongelmien, kausivaihteluiden tai epävarmojen budjettien kanssa ilman että lisenssiä olisi evätty.
Kun ulkopuolinen tarkkailija vertaa Ketterän tapausta siihen, miten anteeksiantavasti liiga on aiemmin suhtautunut vakiintuneiden seurojen taloudellisiin haasteisiin, herää perusteltu kysymys siitä, onko uudelle nousijalle asetettu tiukempi rima kuin niille, jotka ovat jo sisällä sarjassa.
Toisaalta on syytä muistaa, että sekä lisenssikomitea että lopulta myös riippumaton oikeusturvalautakunta päätyivät samaan lopputulokseen kahdessa erillisessä käsittelyssä. Lautakunta totesi nimenomaisesti, ettei lisenssikomitea ollut rikkonut sääntöjä tai ylittänyt harkintavaltaansa, eikä Ketterää ollut kohdeltu epätasa-arvoisesti tai kilpailulainsäädännön vastaisesti.
Liigan puolelta nostettiin esiin konkreettisia huolia erityisesti ottelutapahtumien olosuhteista ja seuran taloudenpidosta, ja myös komitean vierailulla käytiin läpi budjettia, jossa kaikki kotipelit oli suunniteltu pelattavaksi Imatralla yksityiskohta, joka on saattanut herättää kysymyksiä hallin ja infrastruktuurin riittävyydestä uudella sarjatasolla.
Kokonaisuutena tapaus jää auki kahden todellisuuden väliin. Ketterän näkökulmasta kyse on aidosti koetusta epäoikeudenmukaisuudesta, jossa uutta nousijaa on arvioitu tiukemmin kriteerein kuin vakiintuneita seuroja koskaan on arvioitu vastaavissa tilanteissa.
Liigan ja oikeusturvalautakunnan näkökulmasta taas kyse on siitä, että sääntöjä on sovellettu johdonmukaisesti eikä minkäänlaista näyttöä syrjinnästä tai vallan väärinkäytöstä ole löytynyt. Kumpikin näkökulma voi olla samanaikaisesti osittain totta, silti kokemus epäoikeudenmukaisuudesta on aito, vaikkei muodollista sääntöjenvastaisuutta olisikaan osoitettavissa ja juuri tämä ristiriita todennäköisesti noussee esiin uudelleen, jos ja kun seuraava uusi seura yrittää tulevaisuudessa nousta B-Liigasta A-Liigaan.
Näkökulma: Janne Niemenmaa