Suomen jääkiekkoa kohtasi perjantai-iltana kärykohu, kun sveitsiläisseura EHC Kloten hyllytti olympiavoittaja Miro Aaltosen toiminnastaan.

Aaltosen kerrottiin rikkoneen antidopingsääntöjä. Aaltonen itse ilmoitti STT:lle lähettämässään tiedotteessaan, että oli yökerhossa joulukuun pelitauon aikana viihdetarkoituksessa käyttänyt ainetta, joka ei paranna suorituskykyä, mutta on urheilussa kielletty.

Aaltonen ei kerro aineesta tarkemmin. Jokainen voi mielikuvituksensa syövereissä arvella, mitä Aaltosen elimistöön yökerhossa onkaan kulkeutunut.

Suomalaisessa jääkiekkoilussa kohuja on vuosien varrella aiheuttanut lähinnä alkoholin kanssa örveltely. MM-kisojen 1983 ja 2000 kännäily sekä kultajoukkueen 2011 paluu kotimaan kamaralle ilmaveiveineen ja jalkatulehduksineen olivat lähinnä surullisen koomisia tapauksia.

Dopingtestien osalta Suomen kiekkohistorian kuohuttavin tapaus on vuodelta 1974, jolloin maalivahti Stig Wetzell kärähti MM-kotikisoissa efedriinistä. Suomi menetti voittonsa Tshekkoslovakiasta ja sitä myötä hävisi myös historiallisen pronssimitalin.

Wetzell vakuutteli Kiekkouutisten haastattelussa viime keväänä syyttömyyttään. Hän laittoi vastuun kärystään lääkäreille.

Wetzellin käryä seliteltiin hätäpäissään banaaninkuorilla, joista elimistöön voi kulkeutua efedriiniä. Wetzellillä ei siihen absurdiin selitykseen ollut osaa eikä arpaa.

Toinen kärykohu kosketti suomalaista jääkiekkoilua tammikuussa 2013. Urheilulehti uutisoi tuolloin, että kaksi Suomen maajoukkuepelaajaa olisi jäänyt kiinni kannabiksen käytöstä. Nämä 2012 MM-kisoissa pelanneet olisivat antaneet näytteensä aiemmin kauden aikana ennen MM-kisoja.

– Kuulin tästä asiasta ennen MM-turnausta, mutta en muista, kenen kanssa siinä kotikisahässäkässä puhuin. Siinä oli miljoona asiaa päällekkäin menossa, Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen sanoi tuolloin Urheilulehdelle.

Urheilulehti uutisoi myös, että Jääkiekkoliiton silloinen puheenjohtaja Kalervo Kummola olisi ollut tietoinen asiasta. Kummola kiisti tämän toteamalla, että ”kuulen asiasta ensimmäistä kertaa”. Siitä tuli sosiaalisessa mediassa silloin lentävä lause, jota toisti Twitterissä lanseerattu Kummolan parodiahahmo Kullervo Kammola.

Vakavammissa huumeisiin liittyvissä tapauksissa kohujen keskellä ovat olleet Jere Karalahti ja Jori Lehterä. Karalahti sai 2008 ehdollista vankeuttakin avunannosta törkeään huumausainerikokseen. Vuonna 1997 hän oli saanut ehdollisen vankeustuomion huumeiden käytöstä ja hallussapidosta.

Lehterä sai 2021 huumausaineen käyttörikoksesta 15 päiväsakkoa. Hän oli hankkinut ja pitänyt hallussaan kuusi grammaa erittäin vaarallista huumausainetta ja oli yrittänyt ostaa samaa huumausainetta gramman.

Karalahden kiekkoura jatkui huumekohuista huolimatta vuoteen 2016. HIFK:ssa nykyään pelaava Lehterä on yhä Liigan parhaita pelaajia.

Otto Palojärvi