Liigan seuroista moni saa taloudellisen tuloksensa voitolliseksi ravintolatoiminnan avulla.
Ravintolatoiminta onkin noussut suomalaisen ammattilaiskiekkoilun kivijalaksi. Nykyaikana urheilutapahtumissa kansa hakee elämyksiä muustakin kuin itse urheilun parista ja kunnolliset ravintolapalvelut ovat tärkeä asia sen suhteen, tuleeko satunnaisempi kävijä paikalle.
Porin Ässät tiedotti tällä viikolla tehneensä taloudellista voittoa 170 000 euroa. Ässien liikevaihto kasvoi kesäravintolatoiminnankin avulla 8,95 miljoonaan euroon.
Huomiota herättävä kohta Ässien tiedotteessa on ilmoitus anniskelumyynnin kehityksestä: ”Tulosta eniten rasittaneita tekijöitä olivat yleinen kustannustason nousu sekä oheismyynnin lasku ottelutapahtumissa etenkin anniskelumyynnin osalta, mikä johtuu pääasiassa yleisestä ostovoiman heikkenemisestä”.
Alkoholinmyynti on laskenut Suomessa muutenkin, vaikka saatavuutta on helpotettu, kun vahvemmat oluet tuotiin ruokakauppoihin. Olut on jääkiekko-otteluissa kallista, mutta kaikkea sillä ei voi selittää, että anniskelumyynti on laskussa.
Suomalaisten juomatavat ovat siistiytymässä. Jääkiekkopeleissä umpikänniset katsojat olivat parisenkymmentä vuotta sitten yleinen näky. Enää näin ole. Umpikänninen katsoja herättää kiekkopelissä entistä enemmän pahennusta.
Nuoret aikuiset käyttävät alkoholia entistä vähemmän. Se näkyy tietysti myös jääkiekkopelien anniskelumyynnissä.
On hyvinkin mahdollista, ettei kaljanmyynti tulevaisuudessa olekaan Liigan seuroille idioottivarma tulonlähde. Kaljanmyynnin kate on peleissä korkea, mutta sillä rahastaminen voi pian olla taaksejäänyttä elämää, eikä sen varaan voi enää laskea.
Vielä 2000-luvun alussa Suomen medioissa päiviteltiin ja jeesusteltiin, kuinka kiekkokatsomot alkoholisoituvat. Esiintyi jopa vaatimuksia alkoholin mainonnan tai jopa anniskelun kieltämistä ottelutapahtumista.
Kieltoja ei tullut. Moni kansalainen osaa ihan itsekin tehdä päätöksen, mikä on terveydelle parasta.
Otto Palojärvi