Jääkiekon MM-kisojen lähestyessä suomalaismediat uutisoivat kilpaa maajoukkueiden NHL-vahvistuksista.
Sekä valtamediat että pienemmät mediat tykkäävät toistella termiä ”hirmuinen joukkue”. Tällainen joukkue ilmeisesti tarkoittaa nykysuomen kielessä joukkuetta, jolla on useampi kentällinen vahvistuksia NHL:stä.
Ruotsi on saanut MM-kotikisoihinsa NHL:stä jo kolmisen kentällistä pelaajia. Mukana Filip Forsbergin ja Mika Zibanejadin kaltaisia pelaajia, jotka ovat kuulemma ”hirmuvahvistuksia”. Ruotsin kerrotaan kasaavan ”hirmuista” joukkuetta.
Kukaan ei kiistä Forsbergin tai Zibanejadin erinomaisuutta. He ovat kyllä kovan luokan vahvistuksia. Median erinomaisuutta MM-kisoista uutisoitaessa voisi kuitenkin kyseenalaistaa.
NHL on todella kovatasoinen sarja ja sen parhaat joukkueet ovat kiistatta Euroopan sarjojen parhaita joukkueita parempia. Pelaajilla ei ole Euroopan eliitin ja NHL:n keskitason välillä kuitenkaan olennaisempaa eroa.
Euroopan huippupelaajat ovat aika lailla samaa tasoa NHL:n keskikastin pelaajien kanssa. Silti NHL:n kakkos- tai kolmosketjujen tai pakkiparien pelaajat, joita Ruotsin MM-ryhmän pelaajista iso osa on, luonnehditaan Suomen medioissa hirmujoukkueen rungoksi.
Vuonna 2019 Ruotsin kerrottiin saaneen MM-kisoihin hirmuisen joukkueen. Kuten myös Venäjän ja Kanadan. Suomella oli joukkueessaan vain kaksi NHL:ssä sillä kaudella pelannutta kiekkoilijaa ja mediassa Leijonien mahdollisuudet lytättiin täysin.
Silti Suomi voitti MM-kultaa kukistettuaan pudotuspeleissä Ruotsin, Venäjän ja Kanadan. Suomen ”huonon joukkueen” pelaajista Eetu Luostarinen ja Niko Mikkola voittivat 2024 Stanley Cupin. Olisivatko Luostarinen ja Mikkola nykyään sellaisia ”hirmuvahvistuksia”?
Yhdysvaltojen suomalaismedia arvioi saaneen 2023 huonon joukkueen, koska mukana ei ollut nimekkäitä NHL-kiekkoilijoita. Yhdysvallat voitti kuitenkin avausottelussaan Suomen ja pelasi vahvan turnauksen, joskin hyytyi välierävaiheessa Saksaa ja pronssiottelussa Latviaa vastaan.
Mikko Rantasen tuloa Leijonien MM-joukkueeseen 2023 hehkutettiin maasta taivaisiin. Hirmuinen vahvistus Rantanen ei tehnyt kuitenkaan yhtään maalia ja Leijonien turnaus päättyi puolivälieriin.
MM-kisoissa moni joukkue kootaan pikavauhdilla ja hitsautumiseen ei ole paljoa aikaa. Se joukkue menestyy, jossa kemiat saadaan nopeasti kuntoon. Suomessa tämä on ymmärretty hyvin ja tähän pohjautuvat Jukka Jalosen menestystarinat.
Suomalaismedioilta toivoisi MM-joukkueista uutisoitaessa analyyttisempaa otetta. ”Hirmuvahvistus” tai ”hirmuinen joukkue” kuuluvat 1990-luvulle ja teksti-tv:n sivulle 235.
Otto Palojärvi