Helsingin Sanomat uutisoi torstaina, että valtiovallan jakamien urheilijoiden apurahojen jakoperusteisiin on tulossa merkittävä muutos.
Jatkossa joukkuelajien urheilijat eivät ole saamassa ollenkaan henkilökohtaisia apurahoja. Heidän toimintaansa rahoitettaisiin verovaroista lajiliittojen kautta.
Rahaa siis annetaan valtion varoista lajiliitolle. Ja lajiliitto sitten päättää, mihin ja kenelle rahoja kohdistetaan.
Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen pelaajille on vuodesta 2018 lähtien jaettu 10 000 euron henkilökohtainen apuraha. Arvokisoista rannalle jääneistä pelaajista osa on saanut 6000 euron apurahan.
Tällä kaudella 20 Suomen naisjääkiekkoilijaa on nauttinut 10 000 euron verotonta apurahaa. Kuudelle kiekkoilijalle on jaettu 6000 euron apuraha.
Jääkiekkoliiton pitäisi saada 236 000 euroa avustusta, jotta vastaavat summat voitaisiin kustantaa Naisleijonille. Vielä ei ole tietoa, kuinka paljon rahaa Jääkiekkoliitto valtiolta ensi vuonna saa.
Jääkiekkoliitto on Suomen mittakaavassa rikas liitto. Se saa rahansa miesten jääkiekon tuloista. Naisten jääkiekko on Jääkiekkoliitolle käytännössä tappiollista toimintaa.
Suomen kansa kuitenkin janoaa Naisleijonilta olympia- ja MM-kisamenestystä. Viime vuosina saavutetut mitalit on turvattu apurahoilla.
Suomella on muutama pelaaja Pohjois-Amerikassa PWHL-ammattilaissarjassa sekä muutamia pelaajia yliopistossa. Jotkut pelaajat saavat pelaamisestaan palkkaa myös Ruotsissa.
Tosin Ruotsissa rahalliset korvaukset eivät ole häävejä. Jos apurahaa ei enää tulekaan, on mahdollista, ettei maajoukkuepelaaja voi pelata jääkiekkoa Ruotsissa enää ammattimaisesti.
Jos pelaajat palaavat ammattilaisista amatööreiksi, ei Suomelta voi odottaa naisten jääkiekossa enää arvokisamitaleita. Japani ja Kiina ajanevat pian Suomesta naisten maajoukkueturnauksissa ohi.
Viime tammikuussa Vantaalla pelatussa tyttöjen MM-turnauksessa Suomi oli huolestuttavan heikko. Lajitaidoissa suomalaisten osaaminen näytti olevan muita Euroopan huippumaita jäljessä. Japanikin piti Suomea kovilla.
Kiekko on nyt syötetty Jääkiekkoliiton lapaan. Pian nähdään, miten paljon se saa lobattua valtiolta rahaa, ja miten paljon sitä naisten maajoukkuetoimintaan halutaan käyttää.
Ja tietysti vastuu on kansallakin. Menemällä paikan päälle naisten Suomen pääsarjan Auroraliigan peleihin, on mahdollista tukea toimintaa taloudellisesti.
On turha vaatia urheiluun tasa-arvoa, jos ei sitä itse ole halukas tukemaan.
Otto Palojärvi