Slow-tv on hämmentävän suosittu ohjelmamuoto. Formaatilla on tehty huippusuosittuja lähetyksiä vaikkapa koko yön auki olevan supermarketin kassalta, ensilumen satamisesta tai liikenneruuhkien kehittymisestä.
Yksi suosituimmista ohjelmista on YLEn Pentulive, jossa seurataan koiranpentupesueen arkea 24/7.
Torstaina YLE tarjosi samaa herkkua urheilumaailmasta. YLEn verkkosivuilla näkyi muutaman tunnin ajan suora lähetys MTV:n Vallilan pääkonttorin aulan ”loungesta”, kun tiedonjanoinen toimittajakunta odotteli SM-liigan jo ennakolta kohutun tiedotustilaisuuden alkua.
Toimittajat pääsivät kerrankin kunnolla tiskin toiselle puolelle eli seurattaviksi – ja olivat koiranpentujen tapaan autuaan tietämättöminä siitä, että Ylen kamera ja mikrofoni on koko ajan päällä.
Oli kiehtovaa katsoa, kuinka monta sämpylää eräs toimittajista ehtikään ajanjakson aikana syödä. Montako kertaa sännättiin omalle läppärille katsomaan, onko uutta tietoa. Istuimilta nousuja ja laskuja, vaatteiden suoristusta ja kehon raavintaa. Koska äänet olivat myös päällä, saivat katsojat mukavia toteamuksia ja sananparsia meemiaineistoonsa ja säästöön myöhempiä tarkoituksia varten.
Toimittajat olivat kuin BB-talossa sillä erotuksella, että tarjoilu näytti olevan vahvasti kahvipitoista, kenties jotain energiajuomaa oli todennäköisesti myös tarjolla. Ja tietysti niitä sämpylöitä, joita näytti riittävän jokaiselle kuin ennakoiden tulevien päätösten kompromisseja – eli jollekin vähemmän, jollekin enemmän.
Itse tiedotustilaisuudessa oli mainiot puitteet, MTV:n ensiluokkainen studio katsomoineen. Kun satsaus oli tuota luokkaa, olisi luullut, että jollekin olisi juolahtanut mieleen, että myös median kysymykset olisi voinut esittää mikrofonien kautta, kuten suuressa maailmassa tehdään.
Nyt oli katsojan todella vaikea kuulla kysymystä, vastaus tuli toki ”loud and clear”. Pahimmillaan tilanne oli, kun kysymyksestä ei saanut mitään selvää, mutta vastaus oli ytimekäs ”kyllä”. No, eiköhän se selviä joskus, mihin kysymykseen tuo myöntävä vastaus annettiin.
Joka tapauksessa, YLEn tarjoama suora lähetys toimittajien arjesta oli riemastuttavaa katsottavaa. Itse asiassa huomattavasti viihdyttävämpi katselukokemus kuin itse tiedotustilaisuus. Nyt ainakin lukijat, katsojat ja kuulijat pääsivät kurkistamaan toimittajien rankkaan arkeen ja odottelun tuskaan.
Helpotus huokui, kun itse tilaisuus viimein alkoi. Pääsimme seuraamaan aitiopaikalta, kun toimittajakunta tepasteli rappusia pitkin tilannehuoneeseen, lähikuvilla jalkateristä. Ainakin me katsojat saimme vahvan läpileikkauksen siitä, millaiset jalkineet jalassa viiltävät jälkianalyysit tehtiin.
Hannu Siltanen