Monena vuotena imelyydenkin puolelle ajautunut NHL-draftin suomalaishehkutus on tänä vuonna tipotiessään.

Syynä on, ettei suomalaisia tulla varaamaan kahdella ensimmäisellä kierroksella. Jopa suomalaispelaajien varaaminen kolmannellakin kierroksella on epävarmaa.

Vain yksi suomalaispelaaja kutsuttiin NHL-seurojen draftia edeltäneeseen haastattelutilaisuuteen. Sinne kutsutaan siis 100 pelaajaa. Suomen viime vuosien pelaajakehitystä tarkastellessa moinen romahdus on hämmentävä.

Mistä tällainen sitten johtuu? Ikäluokassa 2007 on ollut suomalaisessa jääkiekossa hyvin vähän huippulahjakkuuksia. Heidän jalostamisensa kriittisinä junnuvuosina ei ole onnistunut.

Nimettöminä pysyttelevät juniorivalmentajat syyttävät Jääkiekkoliiton junnuvalmennuslinjauksen panostamisesta ”meidän peliin”. Suomeksi tämä tarkoittaa joukkuepeliä tiiviillä viisikolla.

Liiallinen keskittyminen suomalaiseen pelitapaan on vienyt lupaavilta suomalaispelaajilta luovuutta. Maailman huipulla se näkyy nyt tylysti.

Jääkiekkoliitossa on toivottavasti herätty. Median kautta kritiikki tulee selvästi esille.

Toista oli parikymmentä vuotta sitten, kun Suomen junioripelaajatuotanto romahti edellisen kerran. Tuolloin kyseessä ei ollut ”Meidän peli”, vaan valtiovallan linjaama ”Nuori Suomi – kaikki pelaa” -ideologia.

Tarkoituksena oli antaa junioreille tasapäisemmin peliaikaa. Ajatus oli kaunis, mutta kilpaurheilun kannalta oma maali. Monta sukupolvea hukattiin.

Suomalainen mediamaailma oli tuolloin erilainen. Tutkivaa journalismia ei valtamedian kiekkotoimittajilta juuri tullut.

Muutos tapahtui 2005, kun toimittajaksi siirtynyt kiekkopersoona Petteri Sihvonen teki läpimurtonsa Urheilulehdessä. Sihvonen teki tuolloin selväksi, että Suomi tulisi romahtamaan, jos juniorivalmennuksessa ei tehtäisi muutoksia. Hän oli oikeassa.

Nuori Suomi tuhosi tasapäistämisellään 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun parin ensimmäisen vuoden lahjakkuuksia. Taitotasossaan suomalaiset jäivät muista jääkiekon huippumaiden junioreista jälkeen.

Faktaa tästä kertoo, ettei Suomi 2007-13 voittanut yhtään mitalia alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. 2007 NHL:ään varattiin vain neljä ja 2008 vain seitsemän suomalaista.

Jääkiekkoliitto järjesti Vierumäellä 2009 kriisikokouksen. Siinä päätettiin juniorivalmennuksen isoista muutoksista. Joukkueen valmentamisen sijaan keskityttiin yksilövalmennukseen.

Tulokset puhuivat puolestaan. Suomalaisten NHL-varausten määrä lähti 2010-luvun puolivälissä roimaan kasvuun. Vuosina 2014-19 Suomi voitti kolme alle 20-vuotiaiden ja kaksi alle 18-vuotiaiden MM-kultaa.

2020-luvulla suomalaisessa juniorikiekossa ollaan taas uusien kriisien äärellä. ”Meidän peli” ei ole ainoa ongelma. Haasteita tuovat jääkiekon harrastamisen korkeat kustannukset ja ikäluokkien pieneneminen. Lahjakkuuksia on entistä vähemmän.

Sihvonen toi 2000-luvulla suomalaisen juniorikiekkoilun ongelmat ansiokkaasti esiin käytännössä ainoana toimittajana. Nykyään media tuo ongelmia esille jatkuvasti, mikä kertoo osaltaan suomalaisen urheilujournalismin valtavasta kehityksestä.

Jääkiekkoliitto tiedostaa varmasti ongelmat. ”Meidän peliin” liiallisen keskittymisen ongelma on vielä helposti ratkaistavissa, kuten ”Nuori Suomi – kaikki pelaa” ongelma oli 2009. Sen sijaan harrastajamäärien lasku ja kustannusten kurissapito on haastavampi ongelma.

Tosiasiat olisi hyvä tunnustaa. Jääkiekosta tulee Suomessa yhä elitistisempi laji ja väestömäärän muutosten myötä massoja ei lajin pariin tule enää entiseen malliin. Mennään niillä, mitä saatavilla on, ja keskitetään tukea yksilöihin, jos kilpaurheilu edellä mennään.

Otto Palojärvi