Usein kuulee sanottavan, ettei maalivahteja kannata varata NHL:ään ensimmäisellä kierroksella.
Tässä selvityksessä käydään vuosien 2000-2019 NHL-varaukset sekä kenttäpelaajien että maalivahtien osalta. Pidän onnistumisen rajana vuosilta 2000-2016 osalta 250 kenttäpelaajan tai 100 maalivahdin ottelua NHL:ssä.
Vuodelle 2017 tiputan rajaa 200:aan ja 75:een, seuraaville vuosille 150 ja 50 otteluun.
2000-04
Maalivahteja valittiin vuosituhannen viidessä ensimmäisessä NHL:n varaustilaisuudessa 14 kertaa ensimmäisellä kierroksella. Heistä kahdeksan ylitti sadan NHL-pelin virstanpylvään, eli juuri ja juuri yli puolet onnistuivat.
Tämän määritelmän mukaan onnistuneiden puolelle tosin laskettiin myös vuoden 2000 ykkösvaraus Rick DiPietro, jonka peli rupesi pahemman kerran sakkaamaan 15-vuotisen jättisopimuksen myötä, päättäen uran huipulla ennenaikaisesti.
Samana ajanjaksona kenttäpelaajia varattiin yhteensä 136 kappaletta. Heistä 95 kappaletta eli vajaat 70 prosenttia olivat onnistuneita varauksia.
2005-09
Trendi laski huomattavasti viitenä seuraavana vuonna maalivahtien suhteen, sillä 2010-lukua edeltävinä vuosina NHL:ään varattiin vain kahdeksan veräjänvartijaa. Heistä puolet olivat osumia.
Kenttäpelaajia tähän otantaan mahtuu 142, joista 88 ylsi 250 NHL-otteluun. Tämä tarkoittaa noin 62 prosenttia.
2010-14
2010-luvulla maalivahti-innokkuus laski entisestään. Vuosina 2010 ja 2012 valittiin molempina kaksi kassaria avauskierroksella, ja jälleen puolet johtivat yli sadan ottelun NHL-uraan.
146 kenttäpelaajasta 97 pääsi vähintään lähelle NHL:n mediaania. Osumatarkkuus siis nousi hieman yli 66 prosenttiin.
2015-19
Kolmesta varatusta maalivahdista sekä Ilja Samsonov, Jake Oettinger että Spencer Knight ovat olleet onnistuneita valintoja.
Kenttäpelaajienkin osalta osumaprosentti on noussut lähes 71 prosenttiin.
Lopputulema
Innokkuus varata maalivahteja tippui 2000-luvun aikana syystäkin. Kehitys on huomattavasti hitaampaa tolppien välissä, sillä veskarina työskentely vaatii valtavasti mielen lujuutta ja kypsyyttä.
Suuria johtopäätöksiä ei nykyisistä määristä voi vetää, sillä otanta on niin häviävän pieni. Varovaisesti voinee kuitenkin todeta, ettei ainakaan nykyään ole syytä olla varaamatta maalivahtia ykköskierroksella.
Joka vuosi ei vain välttämättä ole tarjolla poikkeuksellista yksilöä, jolla on 17-18-vuotiaana nähtävissä potentiaali tulevaksi NHL-vahdiksi.
Ilman voittavaa kassaria on kuitenkin vaikea rakentaa dynastiaa, ja voittavaa maalivahtia on vaikea saada, kun läpimurto huipulle on jo tapahtunut. Tämän takia on jatkossakin perusteltua varata kassareita myös avauskierroksella.